Ruotsalaisilla nuorilla psoriaatikoilla oli jokavuotinen kesäleiri tällä kertaa Ahvenanmaalla 13.–15.8.2004. Meitä suomalaisia lähti leirille neljän hengen ryhmä, koska leiri oli niin lähellä, ettei sitä voinut ohittaa.

Terhi ja Asta lähtivät autolla Tampereelta kohti Ahvenanmaata ja helsinkiläiset Linda ja Kari tulivat kyytiin Turussa. Menomatka mentiin lautoilla Ahvenanmaalle, jotta kaunis Ahvenamaan saaristo tulisi tutuksia koko porukalle. Illalla saavuttiin leiripaikalle Sandösundiin juuri sopivasti illallisen aikaan. Yövyimme pienissä mökeissä, ja Kari joutui jakamaan mökin meidän tyttöjen kanssa, muttei tainnut pahemmin valittaa siitä. Illalla oli mahdollisuus saunoa kelluvalla lautalla, josta oli lyhyt matka uimaan. Meidän suomalaisten piti mennä näyttämään ruotsalaisille kuinka saunotaan. Kunnolla puita pesään ja vettä kiukaalle... Iltaohjelmana oli erilaisia visailuja, mutta hieman heikosti me pärjäsimme, kun kielenä oli ruotsi.

Lauantain ohjelmana oli kahdentoista kilometrin pyöräily Bomarsundin linnoitukselle. Kenttälounas tarjoiltiin Ahvenanmaan korkeimmalla paikalla. Lounaan jälkeen oli mahdollisuus laskeutumiseen kalliota alas. Kaikki suomalaiset jänistivät seikkailusta, mutta onneksi ruotsalaisista löytyi rohkeita. Illalla oli lisää liikuntaa tiedossa, sillä meille oli varattu mahdollisuus lähteä melomaan merelle. Tuulinen ilma lyhensi melonnan aika lyhyeen, mutta tulihan kokeiltua. Sen jälkeen pelattiin vielä rantalentopalloa. Maaottelua ei saatu aikaiseksi, kun meillä olisi ollut vähän miehistövajausta. Illan päätti kunnon grillimakkara. Ruotsalaiset eivät kyllä osanneet syödä makkaraa kuin sämpylän välissä, niin kuin hotdogia. Onneksi me suomalaiset olimme taas paikalla neuvomassa, kuinka makkaraa syödään sinapin ja ketsupin kanssa. Tiivin urheilupäivän jälkeen uni maistui hyvältä - joltakin taisi jäädä lause kesken, kun uni tuli.

Sunnuntaina leirin päätti purjehdus vanhalla purjeveneellä Albanuksella. Purjevenettä ohjasi kunnon kapteeni, jolla oli miehistönään nuoria purjehtijoita. Albanuksella oli tarjolla oikeaa ahvenanmaalaista pannukakkua luumukiisselin kanssa. Purjehtimista olisi jatkanut vaikka koko päivän, mutta ruotsalaisilla oli jo kiire lautalleen. Meidän matka kohti kotimaata jatkui Viking Linellä.

Leiriltä jäi päällimmäisenä mieleen hyvä leirihenki. Ruotsalaiset nuoret olivat kuin sisaruksia keskenään. Osa leiriläisistä oli tavannut toisensa jo aikaisemmilla leireillä, mutta uudet osallistujat otettiin lämmöllä mukaan. Tälle leirille osallistui noin kolmekymmentä 16–30-vuotiasta nuorta. Aikaisemmin kesällä he olivat jo pitäneet leirin tätä nuoremmille psoriaatikoille. Ensi kesänä suomalaisilla nuorilla psoriaatikoilla on kesäleiri elokuun alussa. Kutsu lähetetään tietenkin myös ruotsalaisille.

Teksti: Terhi Puntila ja Asta Karlsson