Vuoden alussa taas mietin miksi toimin NUPSOn puheenjotajana, miksi teemme tätä ja ennen kaikkea miksi minä teen tätä?

Muistan kuinka ensimmäisen kerran mietin, että haluan lähteä mukaan johonkin nupson tapahtumaan. Hintalaatusuhde oli käsittämätön ja houkutteleva, mutta mieltäni painoi hämmentävä pelko. En häpeä myöntää, että olin hyvin ennakkoluuloinen. Pelkäsin jäykkää ja kylmää vastaanottoa ja sitä, että muut psoriaatikot ovat jollain lailla yhteiskunnasta syrjäytyneitä kummajaisia, jollaisten ryhmään en halunnut leimautua.

Lopulta tuen, hyväksynnän, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarpeeni ylittivät pelkoni. Kokemuspohjainen ymmärrys ja myötätunto vei pohjan kaikilta tyhjää kolisevilta lauseilta ja neuvoilta siitä kuinka minun tulisi elää sairauteni kanssa ja kuinka minun tulisi hoitaa sitä.

Me psoriaatikot olemme kaikki erilaisia, osa meistä saattaa olla syrjäytyneitä, osa hyvinkin näkyviä yhteiskunnan jäseniä, loput jotain siltä väliltä. Jokaisella on myös omanlainen tapa suhtautua elämään ja sitä kautta myös psoriasiksen hoitoon. Tämä erilaisuus onkin kantava voima nupson tapahtumissa, jokainen on tervetullut!

Vertaistuki, sen saaminen ja antaminen on upea kokemus, jota ei voi kuvata tai hahmottaa ennen kuin sen on omakohtaisesti saanut kokea. Se on merkittävä syy, miksi me ja miksi minä teen tätä.
Hoivaa ja lempeää oloa alkaneelle vuodelle ja toivottavasti tapaamme tulevissa nupson tapahtumissa!
Mantu
NUPSO pj.